Devinin linna 26.10.2007

Devínin linna sijaitsee Devinissä, Slovakiassa, lähellä Bratislavaa.

212 metrin korkeudella sijaitseva strateginen paikka Danube ja Morava jokien yhtymäkohdassa oli ideaalinen paikka linnoitukselle. Paikan haltija saattoi kontrolloida Danuben tärkeää kauppareittiä. Sekä Keltit, että heidän jälkeensä Roomalaiset rakensivat paikalle vahvan linnoituksen.

700-luvulla perustettu slaavilainen linna näytteli tärkeää roolia jatkuvissa sodissa Suuren-Moravian, Keski-Euroopassa 800-luvulta 900-luvulle asti sijainneen slaavilaisen valtion ja Frankkien välillä. Linnan muinainen nimi Dowina, mainittiin ensimmäisen kerran 864.

Suuri-Moravia kaatui 900-luvulla ja Devinin alueet joutuivat ajan mittaan Unkarin kuningaskunnan haltuun. 1200-luvulla rakennettiin kivinen linna suojaamaan Unkarin kuningaskunnan läntistä rajaa, ensimmäiset maininnat Devinin linnasta ovat vuodelta 1326. 1385 Moravia, joka sekin oli ollut Devinin alueiden lailla osa Suurta Moraviaa, valloitti linnan, mutta Unkari valloitti sen takaisin 1390.

Linnoitusta vahvistettiin Ottomaanien valtakuntaa käytyjen sotien aikana. Kun Unkarin kuningaskunta liittyi Habsburgien monarkiaan ja ottomaanit oli lyöty, linna menetti merkityksensä tärkeänä rajalinnoituksena, eikä sillä enää ollut sotilaallista merkitystä. 1809 linna tuhottiin Ranskan keisarin Napoleonin perääntyvien joukkojen toimesta.

Ensimmäisen maailmansodan ja Itävalta-Unkarin hajoamisen seurauksena Devinistä tuli osa perustettua Tsekkoslovakiaa.

1800-luvulta asti Devinistä on tullut tärkeä kansallinen symboli Slovakeille.

Lähde: http://www.en.wikipedia.org